Mieli kirkkaaksi Keski-Suomessa

06.01.2022

Suomessa mielenterveysongelmien kustannukset on arvioitu noin 11 miljardin euron suuruisiksi vuositasolla. Summa koostuu työmarkkinoiden, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhteiskustannuksista. Asia ei ole enää tabu menneiden vuosien tapaan, vaan asiasta käydään ilahduttavan avointa keskustelua. Myös monet päättäjät ovat heränneet ongelman vakavuuteen ja esimerkiksi Jyväskylässä tehty valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden tarjoamisesta etenee. Vastuun siirtyessä hyvinvointialueelle tuleekin pitää huolta, että mielenterveyteen liittyvät palvelut ovat tulevaisuudessa erittäin korkealla tärkeysjärjestyksessä. Tulevan hyvinvointialueen tuleekin pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman nopeasti apua mielen ongelmiin. Paras vaihtoehto olisi suoralta kädeltä lähteä rakentamaan maakunnallista terapiatakuuta Keski-Suomeen, jotta valtavaksi päässyttä mielenterveysvelkaa ei syntyisi samaan tahtiin enää uutta.

Terapiatakuun tavoitteena on yksinkertaisesti se, että viimeistään kolmantena arkipäivänä potilaan yhteydenotosta terveydenhuollon ammattilainen on tehnyt arvion hoidon tarpeesta ja hoitoa on saatava kuukauden sisään, mikäli lääketieteelliset tai muut seikat eivät muuta edellytä. Eli käytännössä annetaan takuu, että tietyssä ajassa saa psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa. Terapiatakuusta tehty kansalaisaloite on jätetty eduskuntaan 23.10.2019, mutta on ymmärrettävästi jäänyt koronan vuoksi muun lainsäädäntötyön jalkoihin. Tie kansalaisaloitteesta laiksi voi olla vielä pitkä, joten juuri siksi meidän tulee Keski-Suomessa pyrkiä vähintään terapiatakuun tasoiseen nopeuteen, mielellään nopeampaan, jo ennen mahdollista terapiatakuun voimaantuloa. Myös muita keinoja parantaa mielenterveyspalveluita tulee pitää laajasti esillä.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on kustannusten alentaminen, ja mielenterveyspalveluiden tarjoaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tutkitusti yksi vaikuttavimmista keinoista hillitä kustannuksia. Mielenterveysongelmat myös useimmiten iskevät pahiten juuri nuoriin ja yksinäisiin, joten mielenterveyspalveluiden erityinen huomioiminen alueellisella terapiatakuulla ja matalan kynnyksen saatavuudella on investointi erittäin pitkälle tulevaisuuteen, vaikuttaen jopa alueen elin- ja vetovoimaan. Tällä hetkellä koronan seurauksena, tilaus mielenterveyspalveluille on suurempaa kuin koskaan. Sosiaalisten kontaktien huomattava väheneminen, etätyön- ja opiskelun lisääntyminen sekä elinympäristön huomattava kapeneminen ovat jo nyt luoneet yhteiskunnalle huomattavan määrän mielenterveysvelkaa.

Mielenterveyden kustannuksia pohtiessa tulee ottaa huomioon, että 53,2% kaikkien suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Eli hyvillä mielenterveyspalveluilla ja varhaisella puuttumisella voitaisiin saada huomattaviakin säästöjä ja työuran pidennyksiä. Tässä olisi paljon pienemmän vaivan kiky kansantalouden iloksi. Kaikista tärkeintä on kuitenkin ihmisen hyvinvointi, mieluisa arki mieli kirkkaana.